Keskuskoulu sijaitsee Vesilahdentien varrella kunnantalon ja Yhteiskoulun läheisyydessä. Koulussamme on 154 oppilasta, joista perusopetuksen luokilla 1-6 on 119, erityisluokilla 10 ja esiluokilla 25 oppilasta. Henkilökuntaan kuuluu 2 esiopettajaa, 6 luokanopettajaa, 2 erityisopettajaa, useita tuntiopettajia ja 3 koulunkäyntiavustajaa. Koulumme on siis yksisarjainen alakoulu, jossa jokainen vuosiluokka muodostaa oman perusopetusryhmänsä.
Marraskuu 2010, aloitimme projektin
Ma 15.11. Tilasimme sääaseman havaintojen tekoa varten. Sääasemamme pystyy mittaamaan lämpötilan, ilmanpaineen, tuulen suunnan ja voimakkuuden, säätilassa tapahtuvat tulevat muutokset jne. Kertasimme, miten lasketaan keskiarvo erilaisille suureille. Huomasimme, että säähän liittyy monia suureita, joiden arvoa on mukava seurata Päätimme ruveta pitämään sääpäiväkirjaa.
Ti 16.11. Tutkimme Punkalaitumen sään sademäärää, lämpötilaa ja ilmankosteutta maanantain sekä tämän päivän osalta. Laskimme maanantaipäivän keskilämpötilan, keskimääräisen sademäärän sekä totesimme nyt vallitsevan ilmanpaineen. Oppilaat etsivät erilaisia sääpalveluja Internetistä. Totesimme Forecan palvelun varsin käyttökelpoiseksi. Tallensimme luokan koneelle Punkalaitumen Omasää -linkin, josta voi seurata oman paikkakunnan päivittäistä säätilaa.
Ke 17.11. Päätimme lisätä tietotekniikkatunnilla jokaiseen AT-luokan koneeseen linkin Forecan sivuille. Samalla asetimme myös näille koneille Omasää -linkin. Sääasema saapui postipakettina. Päätimme pystyttää sen heti sopivana ajankohtana.Ti 23.11. Kokosimme sääaseman ja kokeilimme sen toimintaa. Hetken kuluttua aseman anturiyksikkö sai langattoman yhteyden pääyksikköön. Saimme tietoja ulkoilman lämpötilasta, ilmanpaineesta, tuulen suunnasta ja nopeudesta, sademäärästä sekä ilmankosteudesta. Asema yhdistettiin myös tietokoneeseen, joten saamme myös graafista kuvaajaa säätilan muutoksista haluamiltamme aikaväleiltä. Nyt on vielä mietittävä anturiyksikön sopiva ja suojaisa asennuspaikka.
Jännittävä hetki: aseman anturiyksikköön ollaan muodostamassa yhteyttä. Mitenköhän yhteys toimii? Matkaa luokasta anturiyksikköön on melkein 30 metriä!
Onneksi kaikki toimi kuten pitikin. Huomasimme, että anturiyksikkö muodostaa langattoman yhteyden kaikkialla koulun sisällä. Näin asemaa voidaan käyttää missä luokassa tahansa.
Ke 24.11. Tarkastelimme tietotekniikkatunnilla Punkalaitumen senhetkistä säätilaa. Etsimme sääsymboleita Internetistä. Jokainen mietti päivän sääennustetta ja sen ilmaisemista symbolien ja numeroiden avulla. Etsimme lähimpiä kelikameroita (Leppijärvi, Loimaa, Forssa jne.) Näytti siltä, että lumipyry oli vallannut Etelä-Suomen Pori - Tampere - Lahti - Lappeenranta -linjalla.
To 25.11. Sovimme, että seuraavalla viikolla pidämme sääpäiväkirjaa. Tutkimme sääaseman lukemia aina aamulla klo 9.00. Ulkolämpötila, ilmankosteus, 24 h ennuste, tuulen suunta ja nopeus sekä ulkolämpötila merkitään yhdessä laadittuun taulukkoon.
Ma 29.11. Aloitimme sääpäiväkirjan pitämisen. Jokainen oppilas laati tietotekniikkatunnilla oman taulukon, joka tallennettiin ja tulostettiin. Eri päivien säälukemat merkittiin siihen aluksi käsin. Myöhemmin sama taulukko täytettiin sähköisesti ja jokainen sai tulostaa itselleen omansa.
2011
Ke 9.3. Tutustuimme kaavion tekemiseen Word -ohjelmalla. Jokainen oppilas loi ohjatusti viikon 48/2010 lämpökäyrän oikeilla arvoilla. Suurenna kuva klikkaamalla!
Ke 23.3. Täytimme sähköisesti yhden sääpäiväkirjan viikon 48/2010 tiedoilla. Seuraavalla tietotekniikkatunnilla jokainen saa täyttää oman sääpäiväkirjansa vastaavasti. Suurenna kuvaa klikkaamalla!
Viiden vuorokauden sää 28.3. - 2.4.2011
3. luokan sääprojekti
Oppilaiden kanssa tutustuttiin erilaisiin sääilmiöihin. Sovittiin ryhmät, jotka hakivat annetusta sääilmiöistä tietoa. Kukin ryhmä haki lisäksi aiheeseensa liittyviä kuvia asian havainnollistamiseksi.
Pilvet
Pilvet muodostuvat pienen pienistä vesipisaroista ja jääkiteistä. Pilviä on monta eri tyyppiä ja kaikki ovat oman nimisiään. Pilviä ovat esimerkiksi ukkospilvet, untuvapilvet, kumpupilvet ja palleropilvet.
Ukkospilvet ovat korkeita, tummia cumuluspilviä. Kumpupilvet (Cumuluspilvet) ovat kauniilla säällä pieniä pilvenhattaroita, mutta muuttuvat kasvaessaan sadepilviksi.
Palleropilvet eli cirrocumuluspilvet muodostuvat pienistä valkoisista laikuista tai nauhoista. Ne ovat hyvin korkealla taivaalla.
Untuvapilvet eli cirruspilvet sijaitsevat yli 10 km:n korkeudella. Ne muodostuvat jäähileistä.Sade
Aurinko lämmittää vettä, joka muuttuu höyryksi.
Vesihöyry nousee taivaalle ja se tiivistyy kylmyyden takia pieniksi vesipisaroiksi. Niistä muodostuu pilviä. Pilvissä vesipisarat liittyvät yhteen. Kun ne ovat tarpeeksi suuria, ne putoavat sateena maahan. Osa sadevedestä imeytyy pohjavedeksi ja osa valuu järvien ja jokien kautta mereen.
Sat
eenkaariSateenkaari on auringon valoista heijastuva väri. Se näyttää joskus vähän himmeältä, mutta joskus vähän värikkäämmältä. Sateenkaari syntyy, kun auringonvalo heijastuu ilmassa olevista vesipisaroista. Kun auringonvalo kulkee vesipisaran läpi, se hajaantuu eri väreiksi. Nämä värit ovat violetti, keltainen, oranssi ja punainen. Voit nähdä sateenkaaren vain silloin, kun aurinko loistaa takanasi ja edessäsi sataa. Joskus sateenkaaren ulkopuolella on toinen, hyvin himmeä sateenkaari. Siinä värit ovat juuri päinvastaisessa järjestyksessä kuin ensimmäisessä sateenkaaressa.
Sumu
Sumut ovat pilviä maanpinnalla. Sumu syntyy, kun lämmin, kostea ilma kohtaa viileämpää ilmaa. Usein sumua syntyy, kun lämmin ilma liikkuu avoveden päällä. Silloin lämmin ilma jäähtyy nopeasti ja vesihöyryistä muodostuu pilviä, jotka leviävät maan päälle.
Ukkonen
Jääkiteet hankaavat toisiaan pilvessä. Siten syntyy sähkövaraus. Kun sähkövaraus purkautuu, syntyy salama. Salama iskee yleensä johonkin korkeaan kohtaan maastossa. Salama kuumentaa ilman, joka laajenee nopeasti. Laajetessaan ilma paukahtelee. Tätä sanotaan ukkoseksi
Tornado
Tornado on maan päällä syntyvä pyörremyrsky. Se syntyy, kun kylmän, kuivan ilman alla on lämmintä, kosteaa ilmaa. Kun lämmin ilma nousee ylöspäin, se jäähtyy hyvin nopeasti ja luovuttaa lämpöä ja kosteutta. Lämpimän ilmamassan tilalle siirtyy nopeasti ilmaa ympäriltä. Koska ilmaa tulvii joka suunnasta, se alkaa pyöriä. Tornadoja esiintyy eniten Pohjois-Amerikassa.
Hurrikaani ja taifuuni
Hurrikaani ja taifuuni ovat meren päällä syntyviä pyörremyrskyjä. Hurrikaanilla ja taifuunilla ei ole muuta eroa, kuin että ne esiintyvät eri paikoissa. Hurrikaaneja on Atlantilla ja Tyynen valtameren itäosissa. Taifuuneja esiintyy Tyynen valtameren länsiosassa.
Paljon lämmintä ilmaa nousee ylöspäin ja muodostuu valtavia sadepilviä. Joskus sattuu jotain sellaista, joka saa pilvimassan pyörimään. Lämpimästä ilmasta pilvien keskellä muodostuu myrskyn silmä, kun tuulen nopeus on yli 119 kilometriä tunnissa. Myrskyä kutsutaan hurrikaaniksi. Hurrikaanissa ja taifuunissa tuuli voi puhaltaa jopa yli 300 kilometriä tunnissa. Tällainen tuuli saa valtamereen suuria aaltoja, jotka kulkevat syöksyen pyörremyrskyn edellä. Jos nämä aallot osuvat rannikkoa vasten, ne voivat aiheuttaa äkillisiä tulvia.Lumikiteet
Lumikide on kuusikulmainen kuvio. Suuressa lumihiutaleessa on useita kiteitä liittyneenä yhteen. Pienessä lumihiutaleessa on vain yksi lumikide. On jopa tavattu lautasen kokoisia lumihiutaleita eli siinä on kiinni tosi monta lumikidettä. Lumikiteet ovat kaikki erilaisia. Lunta voi muodostua korkealla taivaalla kesälläkin. Lumihiutale syntyy, kun osa vesihöyrystä jäätyy nopeasti muuttumatta vesipisaraksi.
Lumikide
Revontulet
Auringosta lentää maahan pienen pieniä hiukkasia. Kun ne saapuvat ilmakehään, syntyy pohjoiselle taivaalle leiskuvia revontulia. Kirkkaina öinä Suomessa näkyy revontulia erityisesti Lapissa. Entisaikaan ennustettiin, että revontulien loimotus tietää pakkasia ja pyryjä.
2. luokan säähän liittyviä sanontoja
Kakkosluokkalaiset tekivät sääprojektinsa seuraavasti:
- tutustuivat säämerkkeihin, sääennustuksiin ja meteorologin työhön ympäristötiedon tunneilla
- pitivät viikon ajan sääpäiväkirjaa
- suunnittelivat omia sääennustuksiaan ja esittivät niitä toisille äidinkielen tunneilla
- tutustuivat suomalaisiin sanontoihin säästä ja vuodenajoista ja piirsivät sanontoja kuviksi
kuvataiteen tunneilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti